Lahottajasienet Suomen ja Luoteis-Venäjän Taigalla - Mariko Lindgren

Transektit

Tutkimushankkeessa "Boreaalisten metsien rakenne, dynamiikka ja monimuotoisuus" on eri osatutkimusten aineistonkeruu yhdistetty samoille näytealoille, joita kutsutaan transekteiksi ("läpileikkaus") niiden pitkänomaisen muodon takia. Transektin selkärankana on 100 m pitkä linja, joka on yleensä merkitty maastoin alku- (A), keski- (B) ja loppupistettä (C) kuvaavin paaluin. Tutkittavan kaistan leveys riippuu tutkittavien asioiden mittakaavasta.

Lahottajasienitutkimuksessa käytetään 50 m leveää transektia. Näyteala (transekti) jaetaan pienempiin osiin (sarkoihin ja soluihin) maastotyön helpottamiseksi. Näin myös vertailukelpoisuus ja tulosten yhdisteltävyys muihin (osa)tutkimuksiin helpottuu, sillä tulokset ovat tarvittaessa yksilöitävissä näytealaa pienempään mittakaavaan. Alla on kaavakuva lahottajasieni-transektista osa-aluejakoineen.

Kuva 1. Kaavakuva lahottajasienitutkimuksessa käytetystä transektista. Transekti on merkitty maastoon keskilinjan alku- (A), keski- (B) ja loppupisteitä (C) kuvaavin paaluin. Lahottajasienitutkimuksessa käytetty transekti muodostuu kuudesta sarasta: vasemasta ja oikeasta pääsarasta, sekä + ja ++ saroista. Kukin sarka muodostuu 20 m pitkistä soluista. Kunkin solun nimi on merkitty kuvaan harmaalla.

Kultakin solulta merkitään ylös kaikki läpimitaltaan yli 5 cm olevat lahopuut, sekä elävät haavat, raidat ja aihkimännyt, sekä eräät muut puut puustolaskentaohjeen mukaisesti. Samalla tarkastetaan elävien ja kuolleiden puiden kääpälajisto ja eräiden muiden lahottajasienten esiintyminen lajihavainnointiohjeen mukaisesti.

Mikäli transektit eivät kuulu em. yhteistutkimukseen, kirjataan ylös myös transektin biotooppitietoa puustolaskentaohjeen biotooppiosan mukaisesti, sekä piirretään tarvittaessa karkea kartta transektin jakautumisesta eri kasvillisuustyyppeihin.